1.1 Taideprojektin suunnitteluvaihe
on prosessi, jossa uudisrakennuksen tai peruskorjauksen taideohjelma tarkentuu taidekonseptiksi, tehdään taiteilijavalinnat ja pyydetään taideteoksen tai teoksien luonnokset. Tämä vaihe edellyttää paljon yhteistyötä eri osapuolten välillä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Suunnitteluvaiheen lopussa tehdään lopullinen taiteilijavalinta ja hyväksytään taideteoksen luonnokset toteutuksen pohjaksi.
Rakennushankkeeseen integroidun taidehankinnan ja taideteoksen suunnittelu on hyvä nivoa rakennussuunnitteluun niin, että rakennussuunnitelmien valmistuessa taideteos tai teokset ovat mukana suunnitelmien kaikissa vaiheissa.
Useimmiten taideprojektin taidekonsepti alkaa hahmottua rakennussuunnitelmien tarkentuessa. Rakennussuunnittelussa edetään ehdotuksista luonnoksiin ja luonnoksista toteuttamispiirustuksiin, suunnittelussa on mukana eri alojen suunnittelijoita, yleensä rakennushankkeissa laaditaan arkkitehtisuunnitelmat, rakennesuunnitelmat, LVI- ja sähkösuunnitelmat, pihasuunnitelmat, näiden lisäksi voidaan laatia erityissuunnitelmia rakennushankkeesta riippuen. Eri viranomaiset valvovat rakentamista ja ennen rakentamisen aloittamista rakennushankkeista laaditaan viranomaispiirustukset, ns. pääpiirustukset, joiden avulla haetaan rakennushankkeelle rakennuslupa.
Kun rakennussuunnitelmat kustannusarvioineen ovat valmiit tehdään päätös rakentamisesta, päätös voi myös olla kielteinen tai hankkeen toteutusta siirretään, joskus hankkeen suunnitelmia karsitaan ennen toteutuksen valmistelun aloittamista.
1.2 Osapuolet taideprojektin suunnittelussa
Taidetta ja taideprojektia rakennushankkeessa edustaa rakennussuunnittelun alkuvaiheissa välittäjäasiantuntija, joka voi olla taiteilija, mutta ei välttämättä teoksen toteuttaja. Kaikki rakennuttajat eivät halua välittäjäasiantuntijaa vaan tukeutuvat mieluummin hankkeen suunnittelijan, arkkitehdin esittämiin taiteilijoihin tai valitsevat itse oman mieltymyksensä perusteella taiteilijan toteuttamaan haluamansa tyyppisen taideteoksen. Joillakin arkkitehdeilla on vakiintuneita taiteilijayhteistyökumppaneita, jolloin taiteilijavalinta ja yhteistyö luonnostaan sujuu arkkitehdin kautta.
Julkisen rakentamisen käytännöissä on jo olemassa välittäjätasot, paikalliset ja alueelliset taidemuseot ja maakunnalliset taidetoimikunnat ja läänintaiteilijat. Vielä löytymättä on yksityisen rakennuttajan avuksi kanava, jota kautta rakennuttaja saa helposti yhteyden taiteilijaan tai useampaan.
Suunnitteluvaiheessa rakennus tai rakennushankkeen suunnittelija, yleensä arkkitehti joka toimii myös pääsunnittelijana, antaa taiteilijalle luonnosten tekemistä varten paikkaa ja tilaa koskevat perustiedot, mahdolliset vaihtoehdot paikasta ja tilan kuvauksen. Pääsuunnittelija vastaa myös viranomaisille toimitettavien pääpiirustusten laatimisesta. Yleensä ennen pääpiirustusten sisään jättämistä arkkitehti neuvottelee hankkeesta rakennusvalvonnan kanssa. Näissä neuvotteluissa varmistetaan, tarvitaanko rakennuslupakuviin liitteenä selvitys hankittavasta taideteoksesta. Tietoa antaa pääsuunnittelija, päätökset tekee tilaaja-rakennuttaja tai hänen valtuutettunsa.
Kaikissa kaupungeissa ja kunnissa on rakennusvalvoja tai rakennusvalvontavirasto, josta saa myös suoraan tietoa ja neuvoja, siitä tarvitaanko taideteokselle lupa ja minkälainen.
Eva Löfdahl: Yrittäjäveistos, 2006. Teos sijaitsee Narinkkatorilla Helsingissä.
1.3 Taidekonsepti
Taidekonsepti on suuntaa-antava idea taiteen ja arkkitehtuurin integroitumisesta. Taidekonseptin avulla voidaan määritellä taiteilijoiden ja taideteosten valintakriteerit ja taideteosten yleinen teema, voidaan sopia paikoista, tekniikoista, hakea vaihtoehtoja.
Välittäjä muodostaa taidekonseptin yleensä tilaajan, rakennuttajan, käyttäjän ja arkkitehtisuunnittelijan taidetoiveista, tulevasta rakennuksesta ja sen paikasta. Välittäjä, joka voi siis olla taiteilija tai arkkitehti tai muu taidekentän tuntija, miettii samalla, kuka voisi toteuttaa taideteoksen. Hän auttaa tilaajaa löytämään 3 − 5 mahdollista taiteilijaa, joista tilaaja valitsee taideteoksen toteuttajan/toteuttajat.
1.4 Taiteilijavalinnat
Taiteilijan valinta voidaan tehdä suoraan tunnettuuden tai teoskuvien perusteella. Taiteilijoita voidaan pyytää ilmoittautumaan hankkeen tai projektin tai taiteilijaseuran taiteilijapankkiin, jolloin taiteilija ilmoittautuu halukkaaksi toteuttamaan taideteoksen rakennushankkeessa ja toimittaa tarvittaessa portfolion eli esittelykansion, myös hyvin tehdyt ajantasaiset kotisivut toimivat portfoliona.
Taiteilijavalinnat voidaan rajata koskemaan tietyn kuvataiteen alan taiteilijoita, maantieteellisesti rajatun alueen taiteilijoita (jonkin kaupungin, jonkin seuran, maakunnan, koko maan) tai taiteilijaseuran jäseniä.
Taiteilijoilta voidaan pyytää ennen lopullisen taiteilijavalinnan tekemistä luonnokset taideteoksesta, jolloin tilanne on verrattavissa kutsukilpailuun. Pyydetyistä luonnoksista tulee maksaa luonnospalkkio.
Taiteilija voidaan myös valita taidekilpailun kautta, joka nykyisin usein on kaksivaiheinen, ensin avoin ideakilpailu ja sen jatkona valittujen taiteilijoiden kutsukilpailu. Näin toimitaan usein isoissa rakennushankkeissa.
>> Helsingin musiikkitalon taidekilpailu
>> Porvoon Taidetehtaan alueen taidekilpailu
>> kuvataidekilpailujen säännöt
>> kuvataidekilpailujen järjestäminen
1.5 Luonnokset
Kaikissa tapauksissa taiteilijalta tarvitaan rakennushankkeen jossain vaiheessa luonnos tulevasta taideteoksesta. Luonnoksessa kuvataan teos sekä visuaalisesti (piirustukset, malli, mallinnuskuvat tms.) että kirjallisena selostuksena, jossa selvitetään teostiedot, materiaalit ja työtavat. Lisäksi taiteilija toimittaa kustannusarvion, joka sisältää toteutuskustannukset ja taiteilijapalkkion.
Tilattavan taideteoksen luonnokset laaditaan, että tilaajalla ja taiteilijalla on yhtenäinen, selkeä mielikuva siitä, millainen on sopimuksessa tilattava teos. Luonnoksen avulla haetaan yhteinen kieli. Luonnoksen tulee olla taiteilijan työskentelytapaan luontevasti sopiva, sen ei tarvitse olla teknisten suunnitelmien tapainen vaan se voi olla vapaammin toteutettu, kunhan siitä voi käy ilmi, millainen teos on. Luonnokseen laatimiseen tarvittavat perustiedot, rakennuksen piirustukset ja muun materiaalin saa yleensä hankkeen arkkitehdilta. Luonnokset hyväksyy tilaaja, tilaajan valtuuttama henkilö tai taho tai työryhmä.
Luonnoksien tekemistä varten taiteilijan pitää osata lukea piirustuksia tai hänellä pitää olla apuna joku, joka osaa selittää tilan ja tilanteen. Paikkaan sidottu taide tarkoittaa monessa tapauksessa taideteoksen suunnittelua tilaan, jota ei vielä ole olemassa.
Luonnokset eivät ole lopullisen teoksen valmiita kuvauksia, taiteilija työskentelee edelleen luonnoksen pohjalta rakennusvaiheessa. Ideassa tai luonnoksessa määritetään tekniikka, teoksen suuruus ja paikka sekä kustannusarvio.
Jotkut taiteilijat työskentelevät mallien kanssa ja tekevät pienoismallin sekä tilasta että taideteoksesta, toisille luonnos on piirros tai maalaus. Kaksi- ja kolmiulotteiset mallit havainnollistavat tilannetta molemmin puolin, sillä teoksen mahdollisuuksien ymmärtäminen voi olla tilaajalle vaikeaa ja toisaalta taiteilijalla voi olla vaikeuksia tulevan rakennuksen mittakaavan ja kolmiulotteiden tilan hahmottamisessa, kun suunnitteluvaiheessa tilaa ei ole vielä olemassa. Taiteilijan työskentelytapa ja logiikka ei välttämättä ole suoraviivaista päättelyä ja ennakointia.
Myös toisinpäin suunnittelijalle on tärkeää, että taiteilija on aktiivinen valaistuksen suunnittelussa ja muussa ympäröivää tilaa koskevissa asioissa, kuten tilan värit, valon suunta ym. Nykyisin isommissa rakennushankkeissa edellytetään arkkitehtisuunnitelmien mallinnuksia, joilla tulevia tiloja havainnollistetaan rakentamisen laadun varmentamiseksi. Nämä mallinnukset eivät välttämättä aina anna oikeaa käsitystä tilasta, pienoismallit ovat osoittautuneet käytännössä hyväksi välineeksi. Taiteilijan ei tarvitse osata mallintamisia osallistuakseen rakennushankkeeseen, arkkitehtitoimistot ja niiden käyttämät mallintamiseen erikoistuneet yritykset voivat sijoittaa taideteoksen mallinnuksiin luonnosten perusteella.
Teostiedoista ilmenee taiteilijan nimi ja yhteystiedot (mielellään ansioluettelo), rakennuskohteen nimi, teoksen nimi, teoksen yleisluonnehdinta ja taustaa, sijoitus ja selvitys teoksen suhteesta rakennukseen tai paikkaan.
Materiaaliselvityksestä käy ilmi teoksen koko, materiaalit, pintakäsittelyt, kiinnitystapa ja tekniikka, tarkempi kuvaus sijoituksesta tai piirustus ja teoksen ympäristölle asettamat vaatimukset, valaistus jne.
Toiset rakennuttajat edellyttävät luonnokset myös digitaalisessa muodossa, erityisesti jos päättäjiä on useampia.
Ulos ja julkisiin tiloihin sijoitettavien taideteosten tulee täyttää turvallisuuden edellyttämät vaatimukset. Luonnokset tarvitaan myös pääsuunnittelijaa varten, joka voi selvittää rakennuslupavaiheessa, tarvitaanko rakennusvalvonnan lupa taideteokselle.
Ritva Määttänen-Valkama: Andante festivo, Andantino ja Andante cantabile, 2004. Teokset sijaitsevat asuintalon porras huoneissa Toini Muonan kadulla Arabianrannassa. Kuva: Jorma Valkama. Taiteilija Ritva Määttänen-Valkama luonnostelemassa teostensa vinjettejä.
1.6 Kustannusarvio
Luonnosten lisäksi tarvitaan yleensä aina kustannusarvio, mitä teoksen toteuttaminen kokonaisuudessaan maksaa tai jos taideprojektille on varattu tietty kokonaissumma kuten prosenttitaidehankkeissa, taiteilijan tulee pystyä suunnittelemaan teos ja sen kustannukset materiaaleineen, vuokralaitteineen ja mahdollisine aputöineen niin, että taiteilijalle itselleenkin jää kohtuullinen taidepalkkio.
Kustannusarviossa on mukana materiaalikustannukset eriteltyinä pääpiirteissään, välilliset materiaalikulut (muotit ym.), ulkopuolisilla teetetty työ, apulaisten palkkiot, suunnittelijoiden palkkiot (rakennesuunnittelu, valosuunnittelu), kuljetuskustannukset, matkakustannukset, oman auton käyttö, taiteilijan suunnittelu ja valvontatyöt (muualla teetetyn työn seuranta), työtilan kustannukset, työvälinekustannukset, vakuutukset, hälyttimet valvonta, teosten kiinnitykset. Taiteilijapalkkiossa on eritelty luonnospalkkio (palkkio + alv 9 %) ja taiteilijapalkkio. Taiteilijapalkkion osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee käytetyn tekniikan työvaltaisuudesta riippuen. Tarkemman arvion omien teosten osalta voi saavuttaa vasta toteutetun ja tarkkaan dokumentoidun taideprojektin jälkeen. Taiteilijapalkkion suuruudesta kannattaa neuvotella myös tilaajan kanssa.
Taiteilijapalkkio on mukana kustannusarviossa erikseen ja tunteja ei yleensä eritellä tarjouksessa, mutta oman työn määrän arvioimiseksi on hyvä miettiä eri työvaiheisiin käytettävä aika esim. montako kuukautta pitää varata suunnitteluun ja montako toteutukseen, montako tuntia työtä on kuukaudessa ja mikä on tuntihinta, miten monta tuntia varataan neuvotteluihin ja muiden tekemän työn valvontaan.
Jos hankesuunnitelmassa on varattu taideteokselle tietty rakennuskustannuksiin sidottu euromäärä, tulee taideteos suunnitella siten, että se voidaan toteuttaa annetun määrärahan puitteissa. Silloinkin kustannusarvioon sisältyvät kaikki taideteoksesta aiheutuneet kulut alkaen sen suunnitteluun ja valintaan liittyvistä kokouksista taiteilijan palkkioon ja teoksen materiaaleihin ja aputöihin.
Taideteoksen valintaan vaikuttaa myös teoksen käyttökustannukset. Arvio käyttökustannuksista tehdään yleensä rakennuttajan/tilaajan kanssa. Mutta jo taideteosta suunnitellessa on käyttökustannukset hyvä ottaa huomioon, esimerkiksi miten paljon liikkuvia osia teoksessa on, vesi, puhdistaminen jne, kaikki nämä vaikuttavat myös taideteoksen elinkaareen
>> Kustannusarvion laatimisessa huomioon otettavaa
1.7 Taideprojektin vetäjän rooli
Taideprojektin suunnitteluvaiheessa voidaan hankkeelle valita hankkeen oma taideprojektin vetäjä, taidekoordinaattori, jonka tehtävänä on hoitaa taideprojektin suunnitteluvaiheesta toteutukseen, hänelle kuuluu taidekonseptin kehittäminen, taiteilijavalintojen valmistelu ja taiteilijan auttaminen taideteoksen toteuttamisessa. Hän on yhteyshenkilö taiteilijan, suunnittelijan, rakennuttajan ja rakentajan välissä kaikissa taideteosta koskevissa asioissa.
Olipa taideprojektin vetäjä sitten erityisesti johonkin hankkeeseen valittu taidekoordinaattori tai rakennuttajan tai kunnan taideasiantuntija, hän ideoi ja kokoaa taideprojektin taidekonseptin yhteistyössä eri osapuolten kanssa taiteilija- ja teosvalintojen pohjaksi. Hän kokoaa tietoa hankkeeseen sopivista taiteilijoista, tiedottaa rakennushankkeesta ja sen tuomista mahdollisuuksista taiteilijoille, kokoaa taiteilijapankin tai kerää portfoliokokoelman ja esittelee mahdolliset taiteilijat taiteilijavalinnoista päättäville. Yleensä esitellään 4 – 5 mahdollista taiteilijaa.
Mikäli taidehankinnoista päätetään järjestää taidekilpailu taideprojektin vetäjä yleensä kokoaa taiteilijajärjestöjen ohjeiden mukaan kilpailun ohjelman, joka hyväksytetään tilaajalla ja kuvataidejärjestöjen edustajilla ja toimii kilpailun sihteerinä. Taideprojektin vetäjä voi myös olla mukana päättämässä taiteilijavalinnoista.
1.8 Taiteilijan rooli
Taiteilijan osallistuminen on erilaista erilaisissa rakennushankkeissa riippuen tilaajasta, rakennuttamis- ja suunnitteluorganisaatiosta ja millä tavalla ja kenen taholta taiteilija on valittu osallistumaan rakennusprosessiin.
Taiteilijasta täytyy löytyä helposti tietoa. Taiteilijavalintaan vaikuttaa aina taiteilijan tunnettuus, internetisivut ja omat kotisivut, referenssityöt ja myös portfoliokokoelmissa mukana olo. Taideteoksen toteuttaminen rakennettuun ympäristöön edellyttää kiinnostusta työskennellä tilan antamissa puitteissa, yhteistyökykyisyyttä ja aina paljon omaa aktiivisuutta.
Portfoliot vanhentuvat nopeasti ja yhä enemmän käytetäänkin taiteilijavalinnoissa internettiä, kotisivuja, verkkomatrikkelia – tärkeintä on ajantasaisuus. Teoskuvat kertovat taiteilijan työstä, referenssitöissässä teos ja tila muodostavat erityisesti kokonaistaideteoksen, silloin teos pitää kuvata tilassa.
Joskus taiteilijavalinnan edellytyksenä on, että taiteilija on ennakkoperintärekisterissä, jolloin taiteilijalle voidaan maksaa palkkio ilman ennakonpidätystä – taiteilijalle ei makseta palkkaa vaan palkkio laskun mukaan, koska kyse ei ole työsuhteesta.
Taideprojektin suunnitteluvaiheessa taiteilija kokoaa tai päivittää portfolionsa, kotisivunsa ja verkkomatrikkelitietonsa. Taiteilijavalinnoissa pidetään tärkeänä, että käytettävissä on taiteilijasta mahdollisimman ajanmukaista tietoa.
Taiteilijan tulee itse olla aktiivinen ja ilmoittautua taiteilijapankkiin, mikäli haluaa osallistua taideteosten toteuttamiseen rakennushankkeessa, taiteilijan tulee myös olla valmis esittelemään työnsä ja toimintatapansa lyhyesti ja selkeästi mahdollisessa haastattelutilanteessa.
Taiteilija tekee tilauksesta taideteoksen luonnoksen ja kustannusarvion, joista maksetaan luonnospalkkio. Rakennukseen integroidun taideteoksen luonnosten laatimisvaiheessa taiteilijan yhteistyö arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden, käyttäjien ja rakennuttajan kanssa on tärkeää. Kuvataidekilpailussa tämä otetaan huomioon järjestämällä tilaisuus kysymyksiin ja antamalla taiteilijoille mahdollisuus tutustua rakennuksen pienoismalliin.
Teoksen paikan suunnittelussa ja teoksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon paljon muutakin kuin sopiva seinä tai alusta. Taiteilijan pitää erityisesti uudisrakennushankkeissa pystyä hahmottamaan tuleva ei vielä olemassa oleva tila, luonnonvalon suunta, valaistus, ihmisten liikkuminen, tilassa olevat laitteet ja varusteet sekä ulkotilassa kestävyys, ilkivalta, korjattavuus, turvallisuus. Tässä yhteistyö arkkitehdin kanssa on avainasemassa. Peruskorjaushankkeissa tila on jo olemassa ja helpompi hahmottaa.
Rakennushankkeissa tiedonkulku voi vaikeutua myös siksi, että projektit kestävät pitkään ja eri vaiheita ja ihmisiä on paljon ja samaakin tehtävää voi hoitaa useat ihmiset ja vaihtuvuus voi olla suuri.