Verkkoportfolion suunnittelu ja hankkiminen

Sisällysluettelo

 

1. Käyttötarkoitus ja tavoitteet

Mihin tarkoituksiin kotisivujani haluan käyttää? Kenelle ne on suunnattu?

Hyvin suunnitellut kotisivut toteuttavat taiteilijan pyrkimyksiä ja palvelelvat kohdeyleisöä. Ennen verkkosivujen hankkimista tulee miettiä omia toiveitaan ja tavoitteitaan, tutustua kohdeyleisön tarpeisiin sekä erilaisiin toteutusmahdollisuuksiin ja tekniikoihin. Käyttötarkoitus ja kohderyhmät sekä käytössä oleva budjetti vaikuttavat verkkosivuille lisättävien sisältöjen, ominaisuuksien ja tekniikan valintaa. Hyvin toteutetulla suunnittelulla saadaan kerralla valmista, eli tarpeisin soveltuvat, pitkäikäiset ja helposti päivitettävät sivut, jossa on juuri oikeat ominaisuudet.

Jos kotisivuja halutaan käyttää esimerkiksi myynninedistämistyössä, on tärkeätä suunnitella sivuston sisältö niin, että tarvittavat tiedot myytävinä olevista teoksista, mm. hintatiedot ja tilausohjeet löytyvät helposti.  Myös tilausprosessi tulisi suunnitellla toimivaksi sekä asiakkaan kannatlta, että tilauksen vastaanottajankin kannalta. Jos sivuilla tavoittellaan interaktiivista yhteyttä yleisön kanssa on tärkeätä, että siellä on välineitä kommunikaatioon, esim kommentointimahdollisuuus tai keskustelufoorumi.

Ohessa esimerkkejä kuvataitelijan kotisivujen käyttömahdollisuuksista ja tavoitteista:

  • Ajantasalla oleva portfolio
  • Ajankohtaisista tapahtumista tiedottaminen (näyttelyt, messut, performanssit jne)
  • Teosmyyntiä verkon kautta tai lisää tilaustöitä, teoskatalogi
  • Lisätietoa työskentelystä ja teoksista, sekä muista ammatillisista osaamisalueista (esim. opetustyö)
  • Yhteystiedot, yhteydendenottomahdollisuus
  • Blogi, esim. kuvataitelijan työskentelypäiväkirja
  • Kommentointi- tai keskustelumahdollisuus taitelijan kanssa
  • Mielikuvan rakentaminen, oman ammatti-identiteetin vahvistaminen
  • Taidekasvatua
  • Arkistointi (omaan tarkoitukseen: teokset, näyttelyt, ym, ja myös tutkijoita ajatellen)

 

2. Verkkoportfolion sisältö

Mitä sisältöjä tai toimintoja kotisivuille haluan?

Sivuston suunnittelussa liikkeelle lähdetään sisällöstä ja tähän kannattaa panostaa. Verkkoportfolion tärkein sisältö on teosten esittely, mutta tekstejä ja muita mahdollisia sisältöjä ei pidä unohtaa.

I Teosten esittely, teoskuvat

Sivuille on hyvä valita korkeatasoisia, hyvälaatuisia kuvia teoksista.  Jos teokset ovat installaatioita, videoteoksia tai ne sisältävät ääntä, voi teosten esittelyssä käyttää kuvien lisäksi liikkuvaa kuvaa, tekstiä, ääntä, panoraamakuvia jne. Teossisältöjä suunnitellessa on hyvä miettiä mikä esitysväline kuvaa kutakin teosta parhaiten ja miten niistä saa toimivan kokonaisuuden.

On myös tärkeätä miettiä, miten teokset ryhmittellään. Kategorisoidaanko teokset esim. tekniikan, näyttelyiden tai kronologian mukaan?

Ohessa vinkkejä teoskuvien valintaan ja esittämiseen:

  1. Valitse kotisivuille parhaat teoksesi.
  2. Rajaa teosten määrää sivuston käyttötarkoituksen mukaan. Jos käytät sivustoasi korkealaatuisena portfoliona, ei ehkä kannata laittaa jokaista tekemääsi teosta näytille. Jos haluat käyttää kotisivuja kattavana myynitkataloogina, kannattaa teosmäärä suhteuttaa siihen.
  3. Kiinnitä huomiota kokonaisuuteen. Vältä silppua, jossa esim. tekniikat tai valmistumisvuosi vaihtelevat koko ajan kuvasta toiseen, etenkin jos mikään yhteinen tekijä ei teoksia yhdistä.
  4. Ryhmittele teokset luontevasti, niin että ne muodostavat kokonaisuuksia. Tee tarvittaessa alakategoroita esim. tekniikan mukaan.
  5. Kiinnitä huomiota teoskuvien laatuun. Kuvien tulee olla tarkkoja, valaistuksen ja värisäätöjen tulee olla kohdallaan. Mikäli mahdollista käytä ammattilaisen ottamia kuvia.
  6. Jos käytössäsi ei ole ammattilaista, ota selville, miten teokset tulisi valaista ja kuvata, että saat itse otettua parhaat mahdolliset kuvat.
  7. Kuvankäsittelyllä voi usein parantaa heikkolaatuisia kuvia korjaamalla valotusta, värejä ja rajausta.
  8. Käytä tarpeeksi suurikokoisia kuvia, joissa näkyvät yksityiskohdat, mutta tarpeeksi pieniä, että ne latautuvat nopeasti. Varo jpg -kuvien kohdalla liiallista pakkausta.
  9. Kolmiulotteisten tai tilallisten teosten esittelyssä voi käyttää apuna usempia kuvia, panoraamaa tai videota.
  10. Teossivuilla kannattaa käyttää neutraalia taustaväriä, joka ei vie huomiota teoskuvilta.
  11. Päivitä kuvat usein, niin että sivusto vastaa nykytilannetta.
  12. Teoskuviin tulee liittää tarvittavat tiedot: teosnimi, vuosi, tekniikka tai välineet sekä synopsis audiovisuaalisissa teoksissa.

Art360 -hankkeen koulutusmateriaaleissa on lisätietoa teoskuvauksesta ja kuvien käsittelystä.

II Tekstit

Vaikka teoskuvat ovatkin kuvataitelijan tärkeintä sisältöä, ei tekstejä kannata unohtaa. Yleisesti ottaen ajatellaan, että taiteen tulisi puhua omasta  puolestaan. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Voidaan olettaa, että kotisivuilla kävijä on todennäköisesti kiinnostunut myös siitä, kuka taiteilija on ja miksi hän tekee taidetta. Ja tähän tarpeeseen on hyvä kotisivuillaan vastata. Ja tarjota kävijälle ajankohtainen biografia, artists’ statement ja cv. Tekstisisällön on suositeltavaa olla asiasisältöistä ja hyvälaatuista tekstiä. Kannattaa välttää liian henkilökohtaista “vuodatusta” ja mikäli mahdollista käyttää ammattilaisten kirjoittamia tekstejä.

Tekstisisältöjä tuotettaessa on hyvä huomioida hakukoneet, koska hakukoneet käyttävät tekstisisältöä listatessaan sivustoja ja jos hieman käyttää aikaa sivustojen löydettävyyden parantamiseen, voi sillä olla merkittävä vaikutus yleisön määrään.

Kielet

Art360-koulutuksissa luennoineet kuraattorit Aura Seikkula ja Laura Köönikkä suosittelevat verkkoportfolion kieleksi englantia ja sen lisäksi mahdollisesti Suomea. Käännösten tulisi olla laadukkaat. Toki, jos esimerkiksi sivustolla on myynnissä tai tilattavissa teoksia pääasiassa kotimaassa, niin tilausohjeet ym. tiedot on ensisijaisesti löydyttävä suomeksi.

Artists’ statement

Artist statement on taiteilijan ammatillinen työkalu, jonka tarkoituksena on herättää mielenkiintoa taiteiljaa ja hänen taidettaan kohtaan. Sen tarkoituksena on avata yleisölle, kuraattoreille ja taiteen ostajille taitelijan näkökulmaa ja toimintamotiiveja omaan työskentelyynsä.

Artists’s statement on julkinen lausuma omasta toiminnasta, omin, kuvailevin sanoin. Tekstissä vastataan kriittisesti ja rakentavasti kysymyksiin:

  • Mitä teet?
  • Millä välineillä?
  • Missä kontekstissa?
  • Miksi?
  • Mihin tähtäät?

(Lähde: Muistiinpanot kuraattori Aura Seikkulan luennosta)

Biografia

Biografia on lyhyt yleiskatsaus, jossa tulisi selvitä taitelijan tarkoitusperät, saavutukset, tausta ja kokemus. Biografiaa kirjoittaessa tulisi kiinnitä huomiota tekstin tiiviyteen,  helppolukuisuuteen ja oikeinkirjoitukseen.  Biografia on lyhyt tiivistelmä ansioluettelosta, josta tulee ilmetä: nimi, syntymäaika ja -paikka, koulutus, keskeisimmät näyttelyt viimeiseltä viideltä vuodelta, työskentelyala, -välineet, ja -metodit, sekä kokoelmat.

Ansioluettelo

Ansioluettelo on tarkempi kuvaus ammattillisesta toiminnasta. CV:stä tulisi löytyä seuraavat asiat:

  • Nimi ja yhteystiedot
  • Koulutus
  • Yksityisnäyttelyt
  • Ryhmä/Yhteisnäyttelyt
  • Performanssit ja julkiset esiintymiset
  • Toimeksiannot
  • Kokoelmat
  • Apurahat, residenssit, palkinnot
  • Julkaisutoiminta ja keskeisemmät arviot
  • Galleria-edustus ja mahdolliset jäsenyydet

(Lähde: Muistiinpanot kuraattori Aura Seikkulan luennosta)

Lehdistömateriaali

Ajankohtaisiin tapahtumiin liittyen on kätevää, että kotisivuilla on lehdistölle ladattavaksi parempilaatuisia pressikuvia ja lehdistötiedote tai ohjeet niiden tilaamiseksi.

III Yhteystiedot

Jos sivuston kautta ei ole mitään mahdollisuutta ottaa yhteyttä taiteilijaan, on suurin osa työstä mennyt lähes hukkaan. Kuraattorit jaksavat etsiä heitä kiinnostavien taitelijoiden yhteystietoja pidemmänkin mutkan takaa, mutta esim. ostava yleisö ei välttämättä ole yhtä kärsivällistä. Omien ajankohtaisten tietojen lisäksi on sivulla hyvä olla myös niiden paikkojen yhteystiedot, joista teoksia on myös hankittavissa esim. galleria tai taidelainaamo.

V Toiminnallisuudet ja vuorovaikutteisuus

Julkaisujärjestelmissä ja myös ilmaisissa blogialustoissa on mahdollista lisätä sivustolle erilaisia toimintoja, joilla voi parantaa sivuston monipuolisuutta tai interaktiivisuutta. Toimintoja ovat esim uutistoiminto tai kalenteri ajankohtaisia asioita varten, vieraskirja tai yhteydenottolomake kommentointia ja yhteydottoa varten, verkkokauppa, sivuston sisäinen haku, RSS-syötteet ja paljon muuta.

Kunkin käyttöön otettavan toiminnan hyödyllisyys ja tarkoituksenmukaisuus kannattaa pohtia tarkkaan. Jos esimerkiksi uutistoimintoa ei jaksa päivittää tai aika ei riitä vieraskirjan lukemiseen ja kommentointiin, niin ne eivät ole tarpeellisia ominaisuuksia.

Julkaisujärjestelmissä on nykyään otettu sosiaalinen media hyvin huomioon ja linkitykset Facebook-fanisivuun tai ”tykkää”-napin lisääminen kotisivuille onnistuu tarvittaessa helposti. Myös ilmaisblogeissa on rajapintoja sosiaaliseen mediaan.

4. Rakenteen suunnittelu

Miten oikeat sisällöt löytyvät?

Rakenteen suunnitteluvaiheessa kategorisoidaan sisällöt suhteessa toisiinsa ja mietitään, miten ne ovat helposti löydettävissä. Ohessa joitakin huomioita toimivan rakenteen suunnitteluun:

  1. Pyri selkeään rakenteeseen. Stabiili päävalikko helpottaa sivustolla navigointia.
  2. Vältä valikoissa linkityksiä sivuston ulkopuolelle tai tiedostoihin. Parempi on lisätä linkit sivun sisältöihin, linkkilistoihin tai bannereihin.
  3. Älä piilota sisältöjä liian monen alavalikon taakse. “Kolmen klikkauksen säännön” -mukaan mikään sisältö ei saisi olla enempää kuin komen klikkauksen päässää etusivusta.
  4. Vältä sivujen avautumista uusiin selain- tai popup-ikkunoihin.
  5. Pyydä kommentteja sivuston käytettävyydestä.

5. Ulkoasu

Miltä verkkoportfolion tulisi näyttää?

Visuaalisuus on verkkosivustolla kahdessa roolissa: se luo yhtenäisen ilmeen ja täydentää sanomaa. Ulkoasu ohjaa kävijän sekä mielikuvien että sisältöjen äärelle. Sivuston visuaalinen maailma (värit,  graafiset elementit, kirjasintyylit) on onnistuessaan sopusoinnussa taiteilijan visuaalisen maailman, sivustolla esitetyjen sisältöjen sekä sivustolla tavoitellun tunnelman kanssa. Taiteilijan persoonallisuus saa näkyä sivuilla ja persoonalliset yksityiskohdat saattavat jäädä paremmin kävijän mieleen. Ylilyönteihin ei sisällön kustannuksella kannata kuitenkaan ryhtyä ja turhaa kikkailua hyppivillä ja pomppivilla elementeillä kannattaa välttää. Raja toimivan ja toimimattoman välillä voi olla välillä haastavaa hahmottaa ja ulkoasuasioissa kannattaa myös kysyä mielipidettä muilta.

Yhteinäinen ulkoasu ja muuttumattomat sivupohjat pitävät sivuston rauhallisena ja yhtenäisenä ja tukee hyvin suunniteltua rakennetta. Tarvittaessa ulkoasussa tapahtuvalla mutoksella voi viestiä, että sivustolla ollaan siirrytty eri aihepiirin pariin. Värejä valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ettei esimerkiksi liian räikeä tausta häiritse teoskuvien katsomista tai tekstin luettavuutta.

Etusivu

Etusivu on  sivu, jolle vierailija yleensä saapuu ja muodostaa sen perusteella ensimmäisen mielikuvansa sivustosta ja sisällöistä. Etenkin ensimmäistä kertaa verkkoportfoliossa vierailevalle kävijälle on hyvä esim. teoskuvalla tai usemmalla kertoa, että kyseessä on taitelijan kotisivut.

Suunnittelenko ulkoasun itse vai käytänkö ammattilaista?

Kuvataitelijoilla visuaalisuuden ammattilaisina saattaa olla tarkkakin visio suunnitteilla olevien kotisivujensa ulkoasusta. Jos käytössä ovat tarvittavat ohjelmat ja niitä osaa käyttää, niin ulkoasun voi toki suunnitella/toteuttaa itsekin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että toimivaa käyttögrafiikkaa suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja koulutuksen saanut ja mahdollisesti juuri verkkoympäristössä viestimiseen perehtynyt graafikko pystyy toteuttamaan taiteilijan vision mukaiset, mutta myös käyttäjää palvelevat sivut.

6. Päivittäminen ja ajankohtaisuus

Verkkoportfolion säännöllinen päivttäminen pitää sivuston kävijälle mielenkiintoisena ja antaa ajankohtaisen kuvan taitelijan työskentelystä ja teoksista. Sisällön päivittäminen saattaa tulla ajankohtaiseksi jo pian julkaisun jälkeen. Näyttelyistä ja tapahtumista kannattaa tiedottaa  säännöllisesti ja rutiininomaisesti sekä huolehtia CV:n ajankohtaisuudesta.

Teoskokonaisuuksien päivittystä voi tehdä harvemmin, mutta suositeltavaa se on ainakin yksityisnäyttelyiden yhteydessä. Tällöin sivustoa voi käyttää osana tiedotusta ja näyttelyvieraalla on jälkikäteen mahdollisuus nähdä teokset uudelleen.

Päivityksen sujuvuus kannattaa huomioida kotisivujen teknistä toteutusta valittessa, koska tekniikasta riippuu, kuinka helppoa päivitys on ja voiko sen tedä itse.

7. Tekninen toteutus

Tekniikan valitseminen

Kotisivut voi toteuttaa monin eri tekniikoin. Tekniikan valinta vaikuttaa sivuston ominaisuuksiin ja käytettävyyteen,  päivitettävyyteen, hakukonenäkyvyyteen sekä hankinta- ja ylläpitokuluihin.

Tekniikka tulisi valita haluttujen ominaisuuksien mukaisesti.

Lyhyesti eri tekniikoista

I Julkaisujärjestelmä

(engl. “content management system” tai “CMS”)

Vaihtoehtoja ovat valmis ohjelmistoratkaisu tai räätälöity versio. Kuvataitelijan tarpeisiin riittää yleensä valmis ratkaisu, jossa on hyvät kuvien esittämisominaisuudet. Julkaisujärjestemät ovat joko avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tai yritysten lisenssillä käyttämiä tai itse ohjelmoimia ohjelmistoja. Kannattaa pyrkiä valitsemaan avoimen lähdekoodin ohjelmisto, koska näin sivuston ylläpito ja hallinnointi ei ole sidottu yhteen yritykseen. Ohjelmistopalveluita tarjoavia yrityksiä tulee uusia ja katoaa kaiken aikaa ja on mahdollista, että sivustoa ylläpitävää yritystä ohejlmistoineen ei jonain päivänä enää ole.

Hyviä ja paljon käytettyjä voimen lähdekoodin julkaisujäjestelmiä, joita kehitetään myös aktiivisesti on mm.  Joomla, Drupal, Typo3, CMS made simple, MODx ja useita muita. Myös alun perin blogipohjaksi kehitetty WordPress on kehittynyt monipuoliseksi julkaisujärjestelmäksi. Mikä tahansa edellämainituista ja moni muukin soveltuu verkkoportfolion tekemiseen. Julkaisujärjestelmiä voi opetella myös itse asentamaan ja käyttämään. Siihen kannattaa ryhtyä vain, jos todellakin on aiheesta kiinnostunut ja aikaa on käytössä. Kullakin julkaisujärjestelmällä on omat kotisivut, joissa on installoimis- ja muokkausohjeet.

Julkaisujärjestelmä kannattaa valita kun:

  • Sisältöä on paljon ja sitä pitää päivittää usein
  • Haluaa itse päivittää sivut ja päivityksen on oltava helppoa.
  • Useampi ihminen päivittää sivustoa
  • Sivustolle halutaan dynaamisia ominaisuuksia.

Julkaisujärjestelmän hyviä ominaisuuksia ovat:

  • Mahdollisuus monipuolisiin, dynaamisiiin toimintoihin
  • Helppo päivitettävyys
  • Käyttäjältä ei vaadita koodaustaitoa
  • Päivittäminen on selainpohjaista, eli päivittämiseen tarvitaan vain tietokone ja verkkoyhteys.

Julkaisujärjestelmän miinuksia:

  • Hankintakustannukset. Myös kehitystoimenpiteistä tulee kustannuksia, ellei opettele itse tekemään niitä. Julkaisujärjestelmää tilatessa kannattaa kilpailuttaa useampi taho ja vertailla saatuja tarjouksia.

II Kotisivujen tekeminen itse blogilla

Kotisivut voi opetella tekemään myös itse. Kustannustehokas, kohtuullisen nopea ja helppo tapa on tehdä kotisivut jollakinilmaisella blogipohjalla esim. Googlen Bloggerilla tai WordPressilla. Ilmaisblogeissa kuvien, tekstin ja liitetiedostojen lisääminen on helppoa ja ulkoasua pystyy joissakin rajoissa muokkaamaan haluamakseen. Käyttäjäystävällisyydestä huolimatta käyttöönotto vaatii aina hieman aikaa ja harjoittelua, tähän tietenkin myös vaikuttaa omat toiveet ulkoasusta ja toimintojen monipuolisuudesta.

Blogeja: Blogger, WordPress

Plussaa:

  • Nopeasti hankittavissa
  • Helppokäyttöisyys
  • Maksuttomuus
  • Perusblogin ylläpitoon ei tarvita koodiosaamista
  • Blogilla voi tehdä toimivan vekkoportfolion, jolla pystyy esittelemään teoksiaan ja osaamistaan.
  • Internetistä löytyy runsaasti ohjeita eri blogipohjien käyttöön ja muokkaamiseen

Miinusta:

  • Ilmaispohjissa on yleensä näkyvissä julkaisujärjestelmän mainos, esim. banneri tai linkki.
  • Ulkoasun muokkauksessa ja ominaisuuksissa (esim sivujen määrässä) on yleensä rajoituksia.
  • Ilmaisuus on tilannekohtaista. Palvelu saattaa muuttua maksulliseksi tai lakata kokonaan.
  • Sivusto ei ole omalla serverillä, vaan voi sijaita missä tahansa.
  • Sähköposti tai puhelintukea ei yleensä ole saatavilla.
  • Blogipohja ei välttämättä anna ammattimaista kuvaa taiteellisesta toiminnasta.

III Portfoliosivustot

Tarjolla on myös erilaisia portfolio-sivustoja, jotka lähinnä rakenteeltaan poikkeavat blogeista,  mutta ovat periaatteiltaan ja käytettävyydeltää hyvinkin samakaltaisia ja helppoja käyttää. Useimmat palvelut tarjoavat sekä maksullista että ilmaista versiota käyttöön. Periaate on sama kuin blogeissakin, eli ilmaisversiossa on banneri, mainos tai linkki palveluntarjoajan sivuille. Toisinaan myös sivuston osoitteen muoto on rajattu ilmaisversiossa.

Portfoliosivut on usein räätälöity kuvien esittämistä varten, eli ne sopivat hyvin kuvataitelijoille, joskin ulkoasua ei välttämättä saa muokattua juuri haluamakseen, etenkään ilmaisversioissa. Usein portfoliopalvelun ympärille on koottu yhteisö ja yleinen listaus, johon portfolio listautuu.

Ohessa linkkejä joihinkin portfoliopalveluihin:

Lisäksi Google Sites tarjoaa ilmaisia kotisivupalveluja.

IV Verkkoportfolion tekeminen itse koodaamalla

Kotisivut voit toteuttaa myös itse koodaamalla. Silloin tarvitaan paljon aikaa ja mielenkiintoa. Alussa kannattaa käydä kurssi kotisivujen tekemisestä tai hankkia aihetta käsitteleviä ohjekirjoja. Myös internetistä löytyy paljon ohjeita alkuun pääsemiseksi. Sivujen tekemiseen tarvitaan teksti- tai WYSIWYG -editori. Monipuolisia tekstieditoreita voi ladata ilmaiseksi, mutta hyvät WYSIWYG-editorit ovat maksullisa (ja jokseenkin kalliita).

Plussaa

  • Riippumattomuus muista tekijöistä
  • Edullisuus, riippuen siitä laskeeko omille työtunneille hintaa ja joutuuko tekemään ohjelmistohankintoja
  • Mielenkiintoista tekemistä aiheesta kiinnostuneelle

Miinusta

  • Aikaavievää
  • Verkko on täynnä standardeja, niiden poikkeuksia ja “nettietikettejä” joiden oppiminen on työlästä
  • Passiiviset sivustot ovat usein työläitä päivittää
  • Kokemattoman tekijän itsetekemät sivut usein myös näyttävät itsetehdyiltä ja vaikka ne tekijälle itselleen ovatkin ylpeydenaihe, saattavat ne käyttäjälle näyttää amatöörimäisiltä, eivätkä näin tue taiteilijan ammattillista näkyvyyttä verkossa.

8. Kotisivujen tilaaminen

I Tarjouspyyntö

Tarjouspyyntöä tehdessä on hyvä määritellä tilattava työ mahdollisimman tarkkaan ja on hyvä huomioida myös tulevaisuuden tarpeet, esimerkiksi eri laajuisten päivitysten toteuttaminen. Jos suunnitelma on laaja ja sen toteutus on kustannussyistä toteutettava osissa, kannattaa pyytää tarjous sekä koko toteutuksesta että eritellen toissijaiset toiminnallisuudet. Myös lisätöiden tuntihinoissa voi olla merkittäviä eroja. Huolella laadittuun tarjouspyyntöön on palveluntarjoajan helpompi määritellä kustannukset.

Lataa Tarjouspyyntöesimerkki tarjouspyynnön tekemisen avuksi.

Kun suunnitelma ja halutut ominaisuudet ovat hahmottuneet, kannattaa tarjouspyyntö lähettää vähintään kolmelle palveluntarjoajalle. Hyvän palvaluntarjoajan löytämiseksi kannattaa kysellä suosituksia tutuilta, etsiä toimittajien yhteystietoja ja referenssejä verkon kautta. Ennen tarjouspyynnön lähettämistä voi palveluntarjoajille soittaa ja kysyä karkeata kustannusarviota ja palveluntarjoajan hallitsemia toteutusmahdollisuuksia. Hyvin tehty valinta säästää myöhemmässä vaiheessa monelta vaivalta ja kululta.

II Toimittajan valinta

Toimittajan valinnassa kannattaa ottaa huomioon kotisivujen hinnan lisäksi lisätöiden kustannukset ja tekijän referenssit, sekä tarjotun tekniikan soveltuvuus haluttuun tarkoitukseen, sekä sen helppokäyttöisyys. Yleisesti ottaen julkaisujärjestelmät ovat helpohkoja käyttää, mutta on tärkeätä, että ajankohtaisten asioiden lisäksi pystyy itse lisäämään teoskuvia eri muodossa. Hyvin tärkeätä on huomioida mahdolliset kuukausimaksut, jos palveluntarjoaja tarjoaa koko pakettia, eli kotisivujen toteutusta, päivitystä, domainin hallintaa ja hostausta, eli sivut ovat palveluntarjoajan serverillä. Domain, eli verkkosivujen osoite, sekä webhotelli voivat olla myös omat ja palveluntarjoaja saa vain tunnukset operoidakseen ja asentaakseen sivut paikalleen. Noin yhden gigan kokoisen webhotellin hinta yhdellä dominnimellä on edullisimmillaan noin 30 e/vuosi. (.fi -domain on muita domaineja hinnakkaampi, noin 75 e/vuosi + nimipalvelu, jonka suuruus vaihtelee toimittajasta riippuen) Eli saman suuruista kuukausimaksua maksaakseen, pitää saada jo melko laajat palvelut. (Vertaa 30 e/vuosi ja 30 e/kk = 360 e/vuosi).Vaihtelua hinnoissa toki on ja siihen vaikuttaa moni seikka, esimerkiksi liikennöintirajoitukset, verkkotilan koko, mahdolliset varmuuskopiointipalvelut yms.

III Sopimus

Palveluntarjoajan kanssa on hyvä tehdä myös kirjallinen sopimus, jossa on määritelty tilattavat toimenpiteet vähintään pääpiirteittään. Palveluntarjoajilla on yleensä valmiina sopimuspohja, jota voidaan käyttää. Jos valmista pohjaa ei ole, kannattaa sopimukseen kirjata samat asiat, mistä tarjouspyynnön perusteella on sovittu. Tärkeää on sopia myös päivitykseen sekä mahdolliseen koulutukseen liittyvät asiat.

9. Yleisiä kompastuskiviä:
  1. Teoskuvat
    - Teoskuvat ovat valokuvina huonolaatuisia, liian pakattuja tai pienikokoisia pikseliulottuvuudeltaan.
    - Teoskuvat on järjestetty epäjohdonmukaisesti ts. niissä ei ole tekniikkaan, kronologiaan tms. liittyvää ryhmittelyä.
  2. Tekstisisällöt
    - Sisälllöt on tehty huolimattomasti, niissä on “vuodatusta” tai sisältöä hajottavia epäoleellisuuksia.
    - Oikeinkirjoituksessa tai käännöksissä on puutteita.
  3. Ajankohtaisuus
    - Sivustoa ei ole päivitetty pitkiin aikoihin
    - cv ei ole ajan tasalla ja viimeisimmät teoskuvat ovat vuosien takaa
  4. Navigointi, rakennne, käytettävyys  ja ulkoasu
    - Navigointi ei ole selkeätä, menut ja linkit vaihtavat paikkaa. Sivuille voi “eksyä”.
    - Sivustolla on vilkkuvia bannereita ja mainoksia tai automaattisesti soiva taustaääni.
    - Ulkoasu on epäjohdonmukainen ja vaihtuu joka sivulla.
    - Sivuston värit ovat huonosti valittu: tekstit eivät ole luettavia tai kuvat eivät erotu liian kirjavasta taustasta.
    - Sivut eivät toimi kaikilla selaimilla.
    - Sivuilla on “kuolleita” linkkejä
  5. Yhteystiedot ja yhteydenpito
    - Yhteystietoja ei löydy.
    - Yhteydenottoihin ei vastata!!

Seuraa saamisasi yhteydenottoja, kommentteja tai palautteita ja reagoi niihin nopeasti ja asiallisesti!

Be Sociable, Share!