Oulun ART360-osahankkeen myötä useat taiteilijat pääsivät kokeilemaan työnäytösten pitämistä Oulun Rakentajamessuilla 2010 ja 2011. Kirsikka Rantalainen haastatteli Petra Kaminen-Mosheria ja Raija Korppilaa, jotka osallistuivat työnäytöksiin molempina vuosina. Artikkelin lopusta löydät ohjeet työnäytökseen valmistautumiseen!

Työnäytös tuo taiteen yleisön pariin. Raija Korppila ja Juha Laakso Rakentajamessuilla 2011.
Työskentely yleisön edessä antaa taiteilijalle arvokasta palautetta
Siro, tummatukkainen nainen asettelee levollisesti maalaustarvikkeita ympärilleen. Hallissa kuhiseva messutapahtuma ei näytä juuri häiritsevän häntä kun tottuneet kädet puristava maaleja paletille ja sormet tarttuvat siveltimeen. Työn alla on taidemaalari Petra Kaminen Mosherin isän muotokuva, johon hän Oulun Rakentajamessujen työnäytösalueella lisäilee abstrakteja yksityiskohtia.
Petra Kaminen Mosherilta työskentely työnäytösalueella sujuu vanhasta tottumuksesta, sillä hän oli mukana samoissa
merkeissä jo vuonna 2010. Silloin paikalla oli myös malli, josta Petra muotokuvaa maalasi. Tänä vuonna työskentely tapahtuu valokuvan pohjalta, taiteilijan isä on jo palannut kotimaahansa Yhdysvaltoihin.

Petra Kaminen-Mosher maalaa muotokuvaa vuoden 2010 Rakentajamessuilla
Työ vaatii keskittymistä
Maalaamisen ohessa Petralla on hyvä mahdollisuus kuunnella kuinka ohikulkijat kommentoivat maalausta, sen herättämiä mielikuvia tai taidetta ylipäänsä.
- Jossain vaiheessa työskentelyä minulla oli muotokuva ylösalaisin maalaustelineessä. Silloin ihmiset etenkin tulivat ihmettelemään mistä on kyse, Petra kertoo huvittuneena.
Vaikka osallistuminen työnäytökseen tuntuu Petrasta mieluisalta, on keskittyminen varsinaiseen maalaustyöhön
hetkittäin vaikeaa.
- Elävän mallin puuttuminen vaikeuttaa etenkin keskittymistä. Valokuvan pohjalta maalaaminen on abstraktimpaa kuin suoran havainnoinnin pohjalta tapahtuva maalaaminen, se edellyttää oikeanlaista mielentilaa. Ihmisten ja äänten keskellä siihen mielentilaan pääseminen on ajoittain hankalaa, Petra harmittelee.
Oikean mielentilan lisäksi elävän mallin paikallaolo havainnollistaisi yleisölle paremmin sitä, kuinka hyvin muotokuva pystyy tavoittamaan mallin olemuksen. Petran tavoitteena on työnäytöksessä mukanaolollaan näyttää, että parhaimmillaan maalattu muotokuva voi olla valokuvaakin ainutlaatuisempi ja visuaalisesti kiinnostavampi. Katsojien on helppo samaistua maalaukseen, vaikka he eivät tuntisikaan ihmistä jota se esittää.
Mukaan vain tarpeellinen
Työnäytökseen valmistautumisen Petra Kaminen Mosher aloitti hyvissä ajoin työhuoneellaan. Maalaustyön alkuvaiheet voivat hänen mukaansa olla täynnä niin hyviä kuin huonojakin hetkiä ja niitä on turha tuoda yleisön eteen. Työn alun piirtämiseen ja väreihin liittyvät kysymykset on myös helpompi ratkaista omassa rauhassa, kun paikalla ei ole yleisöä kysymyksineen.
- Mukaan otin ainoastaan ne värit ja siveltimet, joita tiesin varmasti tarvitsevani. Sekä tietysti pari
työnäytekansiota ja ison nipun käyntikortteja!
Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin on Petran mielestä tärkeää taiteilijalle. Työn tekeminen julkisuudessa tarjoaa yleensä oman työhuoneen rauhassa työskentelevälle paitsi mahdollisuuden palautteen saamiseen, myös muille taiteen parissa työskenteleville sekä tietysti asiakkaille tilaisuuden tutustua taiteilijan työhön ja tekniikoihin.
- Itse saan tällaisista tilaisuuksista kokemusta siitä, kuinka ihmiset reagoivat töihini. Näyttelyiden avajaisista vastaavaa kokemusta on vaikea saada, Petra kertoo.
Pääosassa estetiikka
Petra Kaminen Mosher on maalannut lukuisia muotokuvia ja malleina ovat istuneet niin poliitikot, professorit kuin mattimeikäläisetkin. Muotokuvamaalaus onkin parhaimmillaan kenen tahansa ulottuvilla ja hyvin tuotteistetun työn tilaaminen helppoa. Petra on luonut kätevän hinnoittelutavan muotokuvilleen. Lähtökohtana on ollut yksinkertaisesti taiteilijan oma hajamielisyys.
- Saatan toisinaan unohtaa jopa omien maalausteni nimet. Siksi tein itselleni tietokoneelle lunttilapun, josta
saatoin asiakkaan kanssa puhuessani katsoa tulevan työn hinnan. Lopulta muokkasin ja tulostin hinnaston muistilapuksi itselleni sekä asiakkaille tutustuttavaksi. Taulukkolaskentaohjelmat ovat hyvin käteviä, Petra muistelee.
Muotokuvien lisäksi Petra Kaminen Mosher maalaa paljon abstrakteja töitä. Vaikka kulttuuriset, historialliset ja poliittiset tapahtumat toisinaan innostavat ja inspiroivat taiteilijaa, keskittyy hän esteettisten arvojen nimissä tutkimaan värien ja muotojen
suhteita vailla siteitä maailman tapahtumiin.
- Teen parhaani luodakseni maalauksia, jotka stimuloivat sekä katsojan mieltä että silmää. Uskon, että jos itse pidän maalausta kiinnostavana vielä monen katselukerran jälkeen, joku muukin pitää. En halua sanella sitä kuinka maalauksiani tulisi tulkita. Toivon, että jokainen löytää oman tapansa katsoa ja selittää niitä, Petra pohtii.
Työnäytös tarjoaa tilaisuuden taiteen tunnetuksi tekemiseen
Taidegraafikko Raija Korppila oli yhdessä miehensä taidegraafikko Juha Laakson kanssa pitämässä työnäytöstä Oulun Rakentajamessuilla 15.-17.4. 2011. Työnäytöksen aikana he vedostivat puupiirroksia yleisön edessä ja tarjosivat mahdollisuuden päästä tutustumaan taidegraafikon työhön. Mielenkiintoinen aihe keräsikin hetkittäin runsaasti ihmisiä työnäytöspöydän ääreen ja sai aikaan vilkasta keskustelua taiteilijoiden ja yleisön välillä.

Raija Korppila vedostamassa vuoden 2010 Rakentajamessuilla.
Mukaan rakentajamessuille hänet houkutti halu päästä tuomaan esille kuvataiteen eri osa-alueita sekä mahdollisuus kertoa ammattikuvataiteilijan työstä. Siihen messut ovat olleet mitä parhain foorumi, liikkuuhan niillä paljon erilaisia ihmisiä.
- Koen, että esiintyminen messuilla on kuvataiteen tunnetuksi tekemistä ja samalla toivon, että siellä oleva yleisö saisi kipinän hankkia kotiinsa ammattitaiteilijoiden tekemää kuvataidetta. Se selvästi kiinnostaa ihmisiä, mutta kuvataiteen tunnettuuden eteen pitää tehdä enemmän töitä. Esimerkiksi taidelainaamotoiminnasta ei vielä tiedetä juuri mitään, Korppila perustelee.
Juuri ihmisten tapaaminen on Raija Korppilan mielestä työnäytösten parasta antia. Ihmisten kanssa keskustellessa pääsee välittämään viestiä omasta työstään, joka ei välttämättä tavallisille taiteen kuluttajille ole entuudestaan kovin tuttua.
- Moni ei tiennyt taidegrafiikasta juuri mitään, joten työnäytöksen ohessa saattoi hyvin antaa tietoa eri menetelmistä sekä siitä, että kaikki työvaiheet taidegrafiikan tekemisessä ovat käsityötä. Ihmiset halusivat lisäksi tietää ihan käytännön
asioita, kuten mistä taidegrafiikkaa voi hankkia ja kuinka teokset kannattaa kehystää. Myös taideteosten esillepanoon ja käsittelyyn liittyvät kysymykset askarruttivat messuyleisöä, Raija Korppila kertoo.
Oman näköinen työnäytös
Raija Korppilalla on ollut pelkästään hyviä kokemuksia työnäytöksen pitämisestä ja hän kannustaa mahdollisuuksien mukaan muitakin taiteilijoita hyödyntämään senkaltaisia tilaisuuksia taiteen tunnetuksi tekemisessä. Tärkeintä hänestä on työnäytökseen
valmistautuessa ottaa huomioon, että vaikka ihmiset tulevat seuraamaan työntekoa, he usein haluavat myös kysellä kuvataiteesta.
- Kovin keskittymistä vaativaa työskentelyä en itse pystyisi tekemään, vaan sellaista, missä voi myös kommunikoida yleisön kanssa. Toisaalta on paljon myös taiteilijasta itsestään kiinni mihin asioihin haluaa paneutua ja mitä esittää. Voihan ottaa myös sellaisen linjan, että yleisö pelkästään seuraa jonkin teoksen syntyä, Korppila pohtii.

Myös vedostaminen onnistuu messuympäristössä.
Itse työnäytökseen?
Työnäytökset soveltuvat erinomaisesti messuille ja muihin yleisötapahtumiin mutta niitä voidaan järjestää myös gallerioissa, taideliikkeissä ja ateljeetiloissa. Lähes mitä tahansa kuvataiteen lajia voidaan esitellä työnäytöksenä metallivalusta kirkkotekstiileihin; on vain valittava yleisön eteen sopivin työskentelyn vaihe. Oheisesta PDF-tiedostosta löydät ohjeita työnäytökseen valmistautvalle taiteiljalle.
Työnäytökseen valmistautuminen
Kuvat: Kaisa Logren 2010 ja Kirsikka Rantalainen 2011
