Taiteilija kohtaa arjessaan haasteita mm. siitä kuinka tavoittaisi oikean kohderyhmän, saisi tämän katsomaan näyttelyjään ja ostamaan teoksiaan.
Kohderyhmien valinta
Jo kohderyhmän määrittely itsessään voi tuottaa vaikeuksia, jolloin kannattaa miettiä millaiset ihmiset aiemmin ovat käyneet näyttelyissä tai ostaneet teoksia. Tavoittaakseen potentiaalisia asiakkaita uudestaan ja enemmän taiteilijan tulee pohtia mm. minkä ikäisiä he ovat, missä he mahdollisesti työskentelevät, mitä he tekevät vapaa-ajallaan entä millaisia medioita he seuraavat.
Asiakkaiden lisäksi taiteilijalla on muitakin kohderyhmiä, jotka hänen on syytä ottaa huomioon. Näitä ovat mm. media, taideinstituutiot, taiteen asiantuntijat, muut taiteilijat, taiteen harrastajat, taidesijoittajat, sisustajat sekä uudet kohderyhmät ja niiden löytäminen.
Näkyvyyden saaminen
Taiteilijan mahdollisuuksia näkyvyytensä lisäämiseksi ovat omien teosten tunnistettavuus ja erottuvuus, oman taiteilijapersoonaan hyödyntäminen, cv:n ja kotisivujen ajan tasalla pitäminen, teoskuvien ja tarinoiden tarjoaminen, sosiaalisen median (esim. Facebook, YouTube, Twitter, blogi) ja yhteistyökumppanien/verkostojen hyödyntäminen.
Kohderyhmänä media
Suhteita toimittajiin kannattaa pitää yllä. Yksinkertaisimmillaan se hoituu, kun pitää huolta, että tarpeelliset tiedot ja kuvat ovat saatavilla ajoissa. Esimerkiksi näyttelykutsut tulee lähettää ajoissa ja huolehtia, että niiden yhteydessä on kaikki tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Toimittajille on hyvä vielä soittaa ja varmistaa, että kutsu on noteerattu, koska heille satelee kymmeniä, ellei satoja viestejä päivässä.
Aina, kun taiteilijalla on mahdollisuus tavata toimittajia, kannattaa heille kertoa tekemisistään. Ihanteellista on, jos taiteilijalla on luottotoimittaja, joka tietää hieman enemmän kuin muut, ja jonka kanssa on mahdollista kehittää juttuideoita. Erilaisia projekteja luomalla tai niihin osallistumalla voi myös kiinnittää toimittajien huomiota ja projektien etenemisestä on hyvä tiedottaa vähän väliä. Projektiinkin voi houkutella mukaan luottotoimittajan.
Niin kuin muussakin työelämässä myös mediassa kiire ja aikapula ovat läsnä melkein koko ajan. Toimittajat saavat kymmeniä viestejä päivittäin ja niiden joukosta erottuminen on haasteellista. Tällä hetkellä lehtien ja verkkosivujen palstatilan täyttävät herkästi erilaiset kohu-uutiset. Uutisointi on myös erittäin nopeaa, koska netti mahdollistaa viestien nopean julkaisemisen. Lähes jokaisella lehdellä onkin nykyään nettisivut, jonne uutiset päivittyvät paljon useammin kuin painettu lehti tipahtaa postilaatikkoon.
Onkin tärkeää panostaa siihen miten voisi median huomion herättää. Kuvataiteen alalla pelkkä näyttely ei varsinaisesti enää ylitä uutiskynnystä, mutta sen sijaan palkinto voi sen tehdä. Ja kuten muillakin aloilla myös kuvataiteessa jonkinlainen kohu herättää varmimmin median kiinnostuksen.
Medialle tarjottavia juttuideoita kannattaa pohtia ja työstää. Erilaiset ilmiöt tai filosofiset näkökulmat saattavat kiinnostaa mediaa, mutta päivälehtien suhteen pitää muistaa, että ne usein haluavat aiheen olevan jotenkin ajankohtainen.
Kohderyhmänä erityisala
ART360-hankkeessa järjestettiin tapahtumia, joiden tavoitteena oli tutustuttaa taiteilijat tiettyihin erityisalohin ja niiden taiteelle asettamiin erityispiirteisiin. Esimerkiksi hoitoympäristöihin tuotavan taiteen on täytettävä useita, sekä fyysisiä että sisällöllisiä erityispiirteitä. Ennakkotutustuminen auttaa mm. viestinnän suuntaamisessa ja tapaamisiin valmistautumisessa. Tutustu oheisista linkeistä hoitoympäristöjä ja matkailualaa koskeviin artikkeleihin ja luentomateriaaleihin.
Lähde ja lisätietoa:
Lähteenä Pirjo Talvion ja Matti Koistisen koulutusmateriaalit Kuvataiteilijan tiedottamisesta ja viestinnästä.
Katso koulutusmateriaalit kokonaisuudessaan täältä.
